Commons:Cultural treasures on the net brochure/text/fi

From Wikimedia Commons, the free media repository
Jump to navigation Jump to search
This page is a translated version of a page Commons:Cultural treasures on the net brochure/text and the translation is 96% complete. Changes to the translation template, respectively the source language can be submitted through Commons:Cultural treasures on the net brochure/text and have to be approved by a translation administrator.

sivu 1

Kulttuuriaarteet verkossa

Miten digitaalinen kulttuuriperintö saadaan yleisön ulottuville Wikipedian kautta

sivu 2

"TEEMME SAMAA ASIAA, SAMASTA SYYSTÄ, SAMOILLE IHMISILLE, SAMASSA MEDIASSA. TEHDÄÄN SITÄ YHDESSÄ! " LIAM WYATT maailman ensimmäinen Wikipedian in residence, British Museumissa

Neljä residenssiwikipedistiä (Wikipedians in Residence): Liam Wyatt, Lori Phillips, Benoît Évellin ja Sarah Stierch. http://bit.ly/GLAMcrew Fuzheado, CC-BY-SA

sivu 3

JOHDANTO

Yhä useammat muistiorganisaatiot antavat kokoelmansa verkon kautta opiskelijoiden, harrastajatutkijoiden tai kaukana asuvien asiakkaidensa käyttöön. Kokoelmia avaamalla organisaatioiden keskustelu yleisöjensä kanssa useimmiten vilkastuu. Käyttäjät löytävät aineistoille uusia asiayhteyksiä, eikä kulttuuriorganisaation tarvitse itse tuottaa sitä tietoa. Kulttuuriperinnön ammattilaisten ja suuren yleisön tietämys kohtaavat. Digitoinnin avulla voidaan myös suojella arkoja museo- ja arkistoesineitä kuluttavalta selailemiselta.

Digitoinnissa ja verkkojakelussa on ratkaistava monia kysymyksiä: Miten tekijänoikeuksia hallitaan? Millä perusteella digitoitavat objektit valitaan? Miten asiantuntijat ja harrastajat voivat tehdä yhteistyötä? Muistiorganisaatioissa kaivataan tietoa ja kokemuksia päätösten tueksi.

Tämä esite on syntynyt tuloksena noin 50 merkittävän ruotsalaisen organisaation kesken käydyistä keskusteluista. Niihin on osallistunut kulttuuriperintöorganisaatioita, hallinnon laitoksia, juristeja, tekijänoikeusjärjestöjä, aluehallinnon edustajia, poliitikkoja, Wikimedia-liikkeen ja Creative Commonsin edustajia sekä Digisamin, Ruotsin digitaalisen kulttuuriperinnön ohjaamisen sihteeristön edustajia.

Esite alkaa yhteisellä lausunnolla saavutettavuuskäytännöksi. Sen jälkeen kerrotaan mitä kulttuurilaitos voi ja mitä se ei voi julkaista, ja käsitellään Wikipediayhteistyön eri vaihtoehtoja. Seuraavaksi esitellään tekijänoikeuslisenssit ja tekijättömien teosten käsitteleminen. Loppupuolella esitellään tekijänoikeuslainsäädäntö ja joitain yleisimmin esitettyjä kysymyksiä, ja lopuksi käsitellään Wikimedian sisältöalueet.

Tärkein neuvo: Aloita pienellä kokeilulla ja tee se heti. Lopputulos yllättää varmasti. Olemme mielellämme apunasi. Ota yhteyttä:

Kulttuuriyhteistyöprojektit (GLAM) Wikimedia Suomi info@wikimedia.se http://wikimedia.se

PS. "Kulttuuriaarteet verkossa" on saatavana monissa digitaalisissa muodoissa, mm. elävänä ja muokattavana versiona Wikimedia Suomen verkkosivuilla. Tule mukaan tekemään siitä entistä parempi!

sivu 4

Wikimedia Suomi

Yleiset käytännöt kulttuuriperinnön julkaisemiseksi internetissä

Guberbergin Raamattu. NYC Wanderer (Kevin Eng), CC-BY-SA-2.0-US, http://bit.ly/GutenbergBibel

Muistiorganisaatioiden tehtävänä on tuoda yhteinen historiamme kaikkien ulottuville. Internet tarjoaa siihen uusia tapoja. [[The government therefore presented in 2011 its Digital Agenda (http://bit.ly/DigAgenda). -- miten Suomessa?]] Siitä huolimatta kulttuuriperinnön digitointi ei ole vielä todella alkanut. Esteenä on toisinaan epäselvä tekijänoikeuslaki. Osa organisaatioista on jo edennyt pitkälle, mutta kulttuuriperintöön käsiksi pääsemisen ei pitäisi olla satunnaista tai perustua joidenkin innokkuuteen. Selkeämpi tekijänoikeuslaki on työn alla. Lainsäädäntötyö ottaa usein huomioon vakiintuneen käytännön. Siksi arkistoilla, kirjastoilla ja museoilla on nyt mahdollisuus - ja velvollisuus - etsiä kestävää ratkaisua. Sellaista, jossa tekijänoikeuden haltijoiden tarpeet ja kulttuuriperinnön saavutettavuus ovat tasapainossa. Onneksi monet organisaatiot eri maissa

sivu 5

ovat alkaneet ajatella samansuuntaisesti, ja yhteisiä käytäntöjä ollaan luomassa.

Yllä olevassa laatikossa on ehdotus hyväksi digitointikäytännöksi. Siinä on otettu huomioon sekä tekijänoikeuslaki että muistiorganisaatioiden tavoite tuoda kulttuuriperintö kaikkien saataville. Eri organisaatioissa tarpeet ja kokemukset vaihtelevat, joten ohjeista kannattaa keskustella sisäisesti ja muokata ne omaan käyttöön sopiviksi. Jokaiseen kohtaan paneudutaan tarkemmin tässä esitteessä.

HYVÄ DIGITOINTIKÄYTÄNTÖ

• Priorisoi sellaisten aineistojen digitointia, jotka on mahdollista julkaista avoimesti

• Määrittele aineiston käyttöoikeudet. Anna oikeus kaupalliseen käyttöön. Käytä esimerkiksi CC-BY-SA-lisenssiä, joka sisältää vaatimuksen tekijän nimen mainitsemisesta. Enemmän tietoa lisensseistä löydät jäljempänä tästä esitteestä.

• Digitointi ei anna uutta tekijänoikeutta. Sisällöt, joiden tekijänoikeuden suoja-aika on ylittynyt tai jotka eivät ylitä teoskynnystä merkitään Public Domain -merkillä, jotta käyttäjät tietävät niiden olevan vapaasti käytettävissä ilman korvausta.

• Määrittele tekijän nimi tai kerro selvästi, jos tekijä on tuntematon. Näin kannattaa tehdä niillekin aineistoille, joiden tekijänoikeuden suoja-aika on umpeutunut. Merkitse myös tieto siitä, onko aineistoa muokattu ennen julkaisemista.

• Valokuvat ovat enimmäkseen kameralla otettuja kuvia, joiden tekijänoikeus on 50 vuotta kuvan ottamisen jälkeen. Ennen vuotta 1969 otetut valokuvat ovat tekijänoikeuksista vapaita. Teoskynnyksen ylittävien valokuvien suoja-aika on kuitenkin 70 vuotta tekijän kuoleman jälkeen.

• Laita etusijalle sellaisten aineistojen ottaminen kokoelmiin, joilla ei ole käyttörajoituksia. Kirjoita ulkopuolisten yhteistyökumppanien kanssa sopimuksia, jotka eivät anna yksinoikeuksia. Henkilökunnan tuottamalle aineistolle annetaan vapaa lisenssi.

• Liitä tiedostoihin erilliset metatiedot (esimerkiksi tieto valokuvaajasta, omistajasta, ajasta, paikasta ja lisenssistä).

• Julkaise käyttäen pysyviä hyperlinkkejä.

• Tee materiaalista helposti löydettävää, esimerkiksi Wikipediassa tai Wikimedia Commonsissa.

• Tarjoa helppo tapa ottaa yhteyttä, jotta ihmiset voivat kommentoida julkistamaasi aineistoa.

sivu 6

Miten kulttuuriperintö saadaan kaikkien ulottuville

The Wikipedian Ralf Roletscheck in Heichingen church, Taxiarchos228 (modification: Max Lisewski), CC-BY 3.0), http://bit.ly/SKircheH

Jotta kulttuuriperinnön voisi sanoa olevan saatavilla, se pitää julkaista paikoissa, joista ihmiset sen löytävät. Organisaatioiden omat arkistot ovat tärkeitä, mutta ihmiset eivät välttämättä löydä niihin. Siksi kannattaakin käyttää julkaisualustoja, jotka ovat vakiintuneita, tai kytkeä oma arkistosi johonkin laajempaan tietokantaan. Suosittelemme Wikipediaa, koska se on paljon käytetty ja vakaa alusta.

Wikipediassa olevat kuvat, videot ja muut mediatiedostot ovat vapaasti kopioitavissa, muokattavissa ja uudelleenkäytettävissä, jopa kaupallisessa tarkoituksessa. Nämä mediatiedostot ovat tallennettuna Wikipedian sisarprojektissa Wikimedia Commonsissa. Tiedostot kannattaa ladata juuri sinne, jotta niitä voi käyttää esimerkiksi Wikipedia-artikkeleissa. Helpoin tapa löytää Wikimedia Commonsiin on klikata kuvaa suomenkielisessä Wikipediassa.

TIEDOSTOJEN TALLENTAMINEN

Yksittäisen tiedoston tallentaminen Wikimedia Commonsiin on helppoa. Ensimmäiseksi tarvitset käyttäjätilin, jonka jälkeen voit seurata ohjeita. Yritä valita tallennettavaksi materiaalia, joka saattaisi kiinnostaa laajemminkin. Jos haluat ladata kerralla suuremman määrän tiedostoja, voit valita jonkun wikipedistien kehittämistä ohjelmista tai Europeanan kanssa yhteistyössä luodun massalataustyökalun, GWToolsetin. Molemmissa tapauksissa on tärkeää, että tiedostoihin liitetään rakenteista metatietoa (tiedostonnimi, kuvaus, kategoriat jne.), jotta ihmiset löytävät myöhemmin haluamansa materiaalin. Syvät linkit instituution kokoelmiin ovat myös hieno asia. Ota yhteyttä Wikimedia Suomeen, kun haluat päästä alkuun: info@wikimedia.fi.

sivu 7

MITÄ AINEISTOLLE TAPAHTUU?

Kaikilla aineistoilla ei ole paljon käyttäjiä, mutta voit itse vaikuttaa aineistosi käyttöön. Liitä se Wikimedia Commonsin luokkiin, tarjoa runsasta metatietoa ja linkitä se olemassa oleviin Wikipedia-artikkeleihin (monella eri kielellä). Voit kirjoittaa uusia artikkeleita, joihin aineisto sopii ja vinkata aineistostasi sosiaalisessa mediassa tai aiheesta kiinnostuneille wikipedisteille. Varaudu vastaamaan kysymyksiin sekä ottamaan vastaan korjauksia ja täydennyksiä. Aineistosi alkaa elää omaa elämäänsä ja tavoittaa esimerkiksi opiskelijoita ja tutkijoita.

ESIMERKKI

Museot ja arkistot ympäri maailman ovat ladanneet kuvia Wikimedia Commonsiin, esimerkiksi British Museum, Smithsonian Institution, Brooklyn Museum, Versailles, Hollannin Troopenmuseum, Saksan valtionarkisto, Kalifornian tiedeakatemia, Nordiska museet sekä Suomen Kansallisgalleria. Lue lisää: http://bit.ly/commonspartnerships.

sivu 8

Yleisölle pääsy aineistoihin

MIKSI OTTAA YHTEISÖ MUKAAN?

Monet kulttuuri-instituutiot osallistavat yleisöään toimintaansa ja sen kehittämiseen esimerkiksi kysymällä ja keskustelemalla. Ympäröivällä yhteisöllä on paljon sellaista tietoa, mitä organisaatiolla itsellään ei ole. The Smithsonian Institutionin verkko- ja uuden median strategiajohtaja Michael Edson on usein siteerannut Joyn lakia: "Olitpa kuka tahansa, valtaosa fiksuimmista tyypeistä on töissä jossain muualla."

ESIMERKKI TYÖSKENTELYSTÄ YHTEISÖN KANSSA

Wikipedia eroaa muista tietosanakirjoista siten, että siitä löytyy muokkaa-painike. Kaikki tekstit ovat siis tavallisten ihmisten kirjoittamia ja kontrolloimia. Kirjoittajien kirjavaan joukkoon kuuluu outojen alojen eksperttejä, oppilaitoksista valmistuneita ja itseoppineita. Nämä ihmiset ovat vapaaehtoisia, minkä huomaakin Wikipediassa käytävistä keskusteluista. Wikipediaa on muokkaa todella suuri joukko näitä vapaaehtoisia.

Wikipediaa on kutsuttu maailman suurimmaksi yhteistyöprojektiksi. Suomenkielisessä Wikipediassa on satoja ihmisiä, jotka tuottavat sisältöä säännöllisesti ja vielä isompi joukko tekee satunnaisia muokkauksia. "Parvi-ilmiö" näkyy parhaiten hyvin suosittujen artikkelien kohdalla, jotka kasvavat ja kehittyvät vaikuttavan nopeasti. Myös artikkelien aiheiden skaala on hämmästyttävän laaja. Osa kulttuuriorganisaatioista hyödyntää jo tätä joukkovoimaa esimerkiksi Facebookissa, Twitterissä ja Flickrissä. Lisäksi monet muut kulttuuriorganisaatiot hyötyisivät siitä.

MISSÄ YHTEISÖ VOI AUTTAA?

Yhteisö voi:

• lisätä puuttuvaa tietoa (esimerkiksi tiedon siitä, keitä valokuvassa on, tai "tageja")

sivu 9

Museovierailijoita Louvressa Mona Lisan edessä, tom.arthur (muokkaus: Paris 16), CC-BY-SA 2.0 US, http://bit.ly/LouvreML

• korjata virheellisiä tietoja

• kertoa, mikä heitä kiinnostaa (tämä vähentää riskiä, että työstämänne aineisto jää ilman käyttöä)

• antaa palautetta instituution toiminnasta ja jakaa kehitysehdotuksia

• jakaa uutisia ja kiinnostavia faktoja ystävilleen ja kontakteilleen

• valokuvata ja skannata materiaalia

• oikolukea koneellisesti tunnistettua (OCR) tekstiä

• entistää / värittää valokuvia (katso kuva oikealla, ja kyllä, tiedämme, että tällainen toiminta on kiistanalaista, mutta silläkin on hyötynsä)

• kirjoittaa Wikipedia-artikkeleja muilla kielillä

Digitoinnissa ei ole tärkeää, että kaikki pitäisi saada valmiiksi kerralla. Kannattaa kokeilla, siten kartutat kokemuksia.

The church in Como, Italy, KlausF, (modification: Yug), CC-BY-SA 3.0, http://bit.ly/ComoDom

sivu 10

Ensimmäinen kartta Pohjoisnavasta, Mercator, BotMultiChill, tekijänoikeuksista vapaa, http;//bit.ly/MHarctic

Jatkokäyttö

MATERIAALISI LEVITTÄMINEN

Kun aineisto on tarjolla internetissä, sitä käytetään uudelleen ja uudelleen. Se on hyvä, sillä käyttö muistuttaa joka kerta alkuperäisteoksen olemassaolosta - ja myös siitä instituutiosta, jonka kokoelmiin se kuuluu.

Jotta digitaalista kulttuuriperintöä olisi saatavilla tulevaisuudessakin, täytyy aineiston halukkaille käyttäjille olla tarjolla selvät säännöt. Oikeuksien omistajan löytäminen voi olla vaikeaa 50 vuotta aineiston julkaisemisen jälkeen, ja luvan kysyminen jokaiseen uudelleenkäyttöön tuottaa paljon turhaa työtä - erityisesti, jos aineiston tarjoajalla ei ole mitään sitä vastaan, että aineisto leviää. Siksi suosittelemme, että aineiston mukana seuraa aina tieto siitä, miten sitä saa käyttää - olipa se Public Domain -merkintä, vapaa lisenssi tai perinteinen merkintä tekijänoikeuden omistajasta.

WIKIPEDIAN LISENSSIT

Wikipediassa käytetään vain aineistoa, joka on tekijänoikeuksista vapaata tai avoimilla lisensseillä lisensoitua. Wikipedian oletuslisenssi on CC-BY-SA. CC merkitsee Creative Commonsia, BY kertoo, että teosta käytettäessä on mainittava sen tekijä ja SA "share-alike" määrittelee, että teosta edelleen jaettaessa on käytettävä vastaavaa lisenssiä. Tiivistettynä CC-BY-SA tarkoittaa, että kuka tahansa saa kopioida, levittää, muokata ja jopa myydä teoksen tekstiä ja kuvia muutamalla ehdolla. Ehdot määrittelevät kuka teoksen tekijä on, millä lisenssillä teos on lisensoitu, mistä lisenssitekstin löytää, ja että aineistoa käyttävät käyttävät samaa lisenssiä, vaikka teos kopioitaisiin tai sitä muokattaisiin. Teoksen käyttämiseen ei tarvitse pyytää lupaa. Tämän julkaisun kappaleet ovat hyvä esimerkki.

PUBLIC DOMAIN

Suomen tekijänoikeuslainsäädäntö ei tunne käsitettä Public domain. Sen sijaan kerrotaan, että teoksilla ei ole tekijänoikeussuojaa tai että se on rauennut. Tällaisia teoksia voi kuitenkin merkitä esimerkiksi Creative Commonsin Public Domain -merkillä. Sen sijaan ei ole hyväksyttävää lisensoida teoksia, jotka ovat niin vanhoja, että tekijänoikeus ei niitä suojaa.

KAUPALLINEN VAI EI-KAUPALLINEN

On olemassa Creative Commons -lisenssi, joka kieltää kaupallisen käytön. Joistakin kulttuuriorganisaatioista tällainen lisenssi saattaa tuntua houkuttelevalta vaihtoehdolta. Valitettavasti näin lisensoitua aineistoa ei voi käyttää Wikipediassa. Tämä johtuu siitä, että ei-kaupallisen käytön määritteleminen ei ole helppoa. Onko esimerkiksi ilmainen kirja ei-kaupallinen, jos sen painaja saa työstään palkan? Lisätietoa aiheesta: http://bit.ly/CC-NC

Moni pelkää antaa aineistoaan kaupalliseen käyttöön, peläten suurten yritysten myyvän heidän aineistojaan edelleen. -------. Kulttuuriperinnön myynti ei ole välttämättä kovin kannattavaa, kun ottaa lisäksi huomioon myynnin aiheuttamat hallinnolliset kulut.

sivu 11

Siksi neuvomme on, että aineistot tulisi antaa myös kaupalliseen käyttöön. Erityisesti julkisin varoin tuotettujen ja suojeltujen aineistojen tulisi olla toiminnan maksaneiden veronmaksajien käytössä.

METATIETO

Metatiedot ovat lisätietoa tiedostosta, esimerkiksi valokuvaan liitetyt tiedot tekijänoikeuksien omistajasta, luontipäivämääräsrä, tagit yms, jotka on lähetetty tiedoston kanssa tai sen sisällä. Muistiorganisaatioille ja Wikipedialle metatiedot ovat tärkeitä. Niiden avulla aineiston löytäminen on helpompaa. Rakenteinen metatieto mahdollistaa myös aineiston automaattisen lataamisen ja järjestämisen. Metatiedon muokkaamiseen on monia työkaluja, kuten ExifTool ja EXIFutils. Yleensä IT-osasto voi auttaa siinä.

Puusta tehdyn mallin puhdistus, Museum für Hamburgische Gesichte, CC-BY-SA 3.0 DE, http://bit.ly/ModVilla

sivu 12

Yhdessä työskenteleminen

Wikipedistejä valokuvaamassa Versaillesissa, Trizek (muokkaus: Max Lisewski), CC-BY-SA 3.0 http://bit.ly/WM_Versailles

sivu 13

Mitä muistiorganisaatiot voivat tehdä yhdessä Wikimedia Suomen ja wikipedistien kanssa? Wikimedia Suomi voi tarjota kontakteja ja osaamista sekä luoda oikeat edellytykset yhdessä onnistumiselle. Ei ole merkitystä tuleeko idea yksittäiseltä wikipedistiltä vai instituutiolta.

JOITAKIN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUKSIA

Wikipedistien ryhmä tekee retken muistiorganisaatioon. He ottavat kuvia teoksista ja lataavat avoimilla lisensseillä lisensoituja kuviaan Wikimedia Commonsiin. Toisinaan he pääsevät käyttämään instituution lähdeaineistoa uusien Wikipedia-artikkeleiden lähteinä tai niiden innoittajina.

Instituutio järjestää kilpailun, jossa wikipedistejä haastetaan kirjoittamaan artikkeleita instituutiota lähellä olevista aiheista.

Wikipedisti esittelee henkilökunnalle ja tukihenkilöille kuinka Wikipedia-artikkeleita muokataan, miten kuvia ladataan ja mitä vapaat lisenssit merkitsevät. Wikimedia Suomi auttaa lisenssivalinnassa, metatiedon säilyttämisessä ja muissa digitointiin liittyvissä asioissa.

"Wikipedian in Residence" työskentelee muistiorganisaatiossa pitempään, muutaman kuukauden tai jopa vuoden ajan. Hän opettaa henkilökuntaa muokkaamaan Wikipediaa ja auttaa muodostamaan työsuunnitelman jatkoa varten. Wikimedia Suomi voi auttaa sopivan kandidaatin etsimisessä.

Wikipedian in residence Ruotsin Riksantikvarieämbetetissä, kolmas vasemmalta. Johan Carlström, http://bit.ly/T553sr

page 14

Valokuvaaja: "tuntematon"

Aika usein on vaikea löytää tietoa esimerkiksi valokuvan kuvaajasta, tarkasta kuvauspäivämäärästä tai valokuvan tilaajasta.

Onko siis sallittua julkaista valokuva verkossa, jos valokuvaajan kuolinaika ei ole tiedossa, eikä saatavilla ole muitakaan vinkkejä siitä, kuka omistaa tekijänoikeudet valokuvaan?

1. Yritä löytää olennaista tietoa valokuvan takapuolelta, valokuvaan liittyvistä liitteistä tai mahdollisesta lahjoituskirjeestä!

2. Lasten piirustusten ei yleensä katsota ylittävän teoskynnystä. Näissä tapauksissa ei siis tarvitse etsiä lisätietoa tekijänoikeuskysymyksien selvittämiseksi.

3. Jos aineisto on julkaistu ennen vuotta 1900, voidaan kohtuudella olettaa, että sen suoja-aika on umpeutunut. Euroopan komissiossa on äskettäin keskusteltu uudesta mallista tuoreempien taideteosten julkaisuun. Komissio on ehdottanut mallin sisällyttämistä EU-direktiiviin (http://bi t.ly/anonymaverk). Menettelyyn kuuluisi huolellinen tutkimus tekijätiedoista ja sen dokumentointi. Tämän jälkeen aineistoa saisi käyttää, mutta käyttäjän tulisi varautua siihen, että tekijänoikeuden haltija saattaa myöhemmin ottaa häneen yhteyttä ja periä käyttökorvauksen jälkeenpäin.

4. Joitakin tietolähteitä keskeisistä tekijänoikeuskysymyksistä:

• tekijänoikeusjärjestöt (Suomessa Gramex, Kopiosto, Kuvasto, Sanasto, Teosto ja Tuotos) sekä Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus

• tekijänoikeusjärjestöt ja yksityiset ammattilaiset

• biografiat ja biografiset hakuteokset (esim. Kansallisbiografia), väestökirjanpito (esim. kirkonkirjat), hakupalvelut (esim. xxx) tai hakukoneet, kuten Google ja Bing.

• Väestörekisteritiedot ja perukirjat veroviranomaisten ja paikallisarkistojen hallussa

• Yritysrekisteri ja yksityisarkistot

• Käänteinen kuvahaku, kuten TinEye (joiden avulla voit löytää samanlaisia tai samankaltaisia kuvia, katso http://www.tineye.com)

Vastuu on julkaisijalla. Wikipedistit ovat sen tähden varovaisia niin kutsuttujen "orpojen" teosten kohdalla, elleivät ne ole niin vanhoja, että tekijänoikeus on rauennut.

sivu 15

Ruotsissa Göteborgissa sijaitsevan Regionarkivetin kokoelmista löydettiin pioneerivalokuvaaja Gustave Le Grayn valokuvia, jotka organisaatio latasi Wikimedia Commonsiin. Yllä olevassa kuvassa näkyvä paikka onnistuttiinkin paikantamaan, vaikka kuvan ottamisesta oli ehtinyt kulua noin 150 vuotta. On paljon muitakin tarinoita siitä, kuinka esimerkiksi tuntemattomia henkilöitä on onnistuttu tunnistamaan valokuvista ja virheellisiä tietoja oikaistu sen ansiosta, että valokuvat ovat saaneet paljon näkyvyyttä. Mitä useampi silmäpari näkee valokuvan, sitä todennäköisemmin saamme enemmän selville vanhoista valokuvista.

[Harjoittelua ja kokemusten vaihtoa Lünebergssä, Ziko, CC:BY-SA http.....]

Monessa maassa wikipedistit ovat päässeet kurkistamaan muistiorganisaatioiden kulissien taakse ja vaihtamaan kokemuksia digitoinnista henkilökunnan kanssa.

Skannaus on vai yksi askel onnistuneessa aineiston digitoinnissa. Wikipedistit tarvitsevat metatietoa. Vaikka joitakin tietoja puuttuisikin, kannattaa aineistoon liittää niin paljon metatietoa kuin mahdollista - esimerkiksi syvälinkkejä asiaan liittyvien organisaatioiden sivuille, tieto aineiston tarkasta sijainnista fyysisessä arkistossa sekä signeerausten selvennykset.

sivu 16

Muistiorganisaatiot ja niiden Wikipedia-artikkelit

Wikipedia-artikkelit nousevat usein korkealle verkon hakukoneiden hakutuloksissa. Monet henkilöt, yritykset ja muut organisaatiot haluavat hyötyä tästä. Mikäli Wikipedia sallisi PR-mielessä kirjoitetut artikkelit, Wikipedia-käyttäjien luottamus sisältöön alkaisi pian heikentyä. Näin ollen Wikipedialla on vahva suojamekanismi väärinkäytöksiä vastaan. Lukemattomat vapaaehtoiset Wikipedian muokkaajat käyvät muutokset läpi. On toki tapauskohtaisia eroja: esimerkiksi on eri asia, jos PR-konsultti "parantelee" yrityksen lääketieteellistä tuotetta käsittelevää artikkelia kuin, jos arkisto tai jokin muu julkinen instituutio lisää tietoa omaa organisaatiotaan käsittelevään artikkeliin. Toisaalta pätevätkin organisaatiot saattavat tehdä sopimattomia muokkauksia Wikipediaan, kuten sellaisia, jotka mainostavat aukioloaikoja tai jotka on kirjoitettu markkinointihenkisellä tavalla. Omasta organisaatiosta kirjoittaminen Wikipediaan ei ole kiellettyä eikä sitä ole syytä välttää täysin. Olisi kuitenkin tärkeää pysyttäytyä vain esimerkiksi fakta- tai kielivirheiden korjaamisessa tai varmennettavan faktatiedon lisäämisessä. Tapauksessa, jossa et ole varma sopiiko lisäys Wikipediaan, kysy apua wikipedistiltä.

sivu 17

VOIVATKO MUISTIORGANISAATIOT TYÖSKENNELLÄ WIKIPEDIASSA?

Kun organisaation työntekijät haluavat muokata Wikipedia-artikkeleita, heitä kannustetaan osallistumaan Wikipedia-yhteisön toimintaan myös laajemmin ja pitkäjänteisemmin, ei vain kertaluontoisesti. Muistiorganisaatioiden työntekijöiden osaamiselle on käyttöä monissa tehtävissä:

• Artikkelien muokkaaminen tasapainoisemmiksi - useimmiten lisäämällä tekstiä kaikkein tärkeimmistä aiheista

• Hyvien lähteiden tunnistaminen ja tuominen muiden kirjoittajien tietoon

• artikkelien paneminen tärkeysjärjestykseen - näin voidaan varmistaa, että tärkeimpiä artikkeleita täydennetään ja niiden laatu tarkastetaan ensimmäisenä

• laajojen artikkelien (sellaisten kuin "Renessanssi" tai "Barokin taide") parantaminen

• kirjoittaminen "Wikipedia:Artikkelitoiveet"-sivulle listatuista aiheista

Ota huomioon, että tietyn aihealueen asiantuntijoilla ei välttämättä katsota olevan Wikipedia-yhteisössä erityistä statusta "eksperttimuokkaajina". Muut käyttäjät saattavat käydä läpi hyvinkin kriittisesti kaiken lisätyn sisällön ja tehdä siihen muutoksia välittämättä siitä, onko sisällön takana alueen tunnustettu ekspertti. Aiemmat kokemukset kuitenkin osoittavat, että kokeneemmat käyttäjät todella auttavat aloittelijoita rakentavalla tavalla parantamaan artikkeleiden sisältöä. Hankalissa tapauksissa voit käyttää Wikipedian työvälineitä, kuten keskustelusivuja ongelman ratkaisemisessa. Voit aina myös kysyä muilta Wikipedisteiltä apua!

---

Tämä on yksi Wikimedia Commonsista valituista kuvista: Marie-Lan Nguyen, CC-BY 2.5

sivu 18

[valkoinen laatikko] 1. Ylittääkö tämä teos teoskynnyksen?

[Punainen laatikko] Voiko sen julkaista verkossa ilman, että rikotaan tekijänoikeuksia? [Punainen laatikko]

[Sininen laatikko, vasen sivu, vasen reuna]

KYLLÄ

  • Onko tekijä kuollut yli 70 vuotta sitten?
  • Onko aineisto luotu ennen vuotta 1900?
  • Onko valokuva otettu ennen vuotta 1969?
  • Onko olemassa kirjallinen sopimus, joka siirtää taloudelliset oikeudet tekijältä organisaatiolle?
  • Esittääkö kuva rakennuksia tai julkista tilaa?
  • Onko aineiston luonut työntekijä työssään ja käytetäänkö sitä tavalla, jonka tämä henkilö olisi osannut kuvitella?

[viite sivun 18 alareunassa]

Tekijänoikeuslaki löytyy Finlexistä xx Epäselvissä tapauksissa on syytä konsultoida juristia.

[Sininen laatikko sivuilla 18 ja 19]

  • Nimeä, siis tekijä on mainittava (lyhenne BY)
  • jaa samoin, eli muunnelmat on jaettava samalla lisenssillä (Share alike, lyhenne SA)
  • ei kaupallinen, eli jakaminen ja kopiominen sallittu vain ilman rahaliikennettä (non-commercial, lyhenne NC)
  • ei muutoksia, eli teosta ei saa muuttaa millään tavalla (no derivatives, lyhenne ND)

sivu 19

[teksti ylhäällä] Tekijänoikeuslaki erottaa taloudelliset oikeudet (kopioiden tekemisen, leivittämisen, esittämisen ja välittämisen yleisölle) sekä moraaliset oikeudet (tekijän oikeuden tulla mainituksi sekä kiellon teoksen xxx)

[sininen ympyrä vasemmalla] 2. Onko tekijänoikeus edelleen voimassa?

3. Kuka omistaa tekijänoikeuden?

[Sininen ympyrä, ylhäällä] Creative Commons -lisenssit

Tekijänoikeuksien haltija, joka haluaa antaa taideteoksen toisten käyttöön, voi Creative Commons -lisenssillä määritellä enintään neljä ehtoa teoksen käytölle.

[sininen ympyrä alhaalla] Lisätietoja löytyy osoitteesta http://creativecommons.se. Huomaa, että oikeanpuoleisen sarakkeen aineistot (joista NC ja/tai ND) eivät kelpaa Wikipediaan. Organisaatiot voivat merkitä lisenssit erikseen sekä yksittäisille kuville että kokoelmille niiden verkkosivuilla oleville kuville.

[Sininen laatikko ylhäällä] Jos instituutio omistaa oikeudet, julkaisulle ei ole estettä. Muussa tapauksessa julkaisuun tarvitaan sopimus tekijänoikeuden haltijan kanssa. Aineisto, jonka työntekijä on tuottanut työssään, on työnantajan käytettävissä.

[sininen laatikko, alhaalla] Kuinka kauan taideteos on suojattu?

  • "Taiteelliset" teokset - 70 vuotta tekijän kuolemasta
  • Tuntemattoman taiteilijan teokset - 70 vuotta siitä, kun teos julkistettiin ensimmäisen kerran
  • Dokumenttityyppiset teokset - 50 vuotta valmistumisesta
  • Luettelot/tietokannat - 15 vuotta valmistumisesta

Lait, viranomaisten päätökset ja muistiot, tuomioistuinten päätökset, tiedotteet jne 0 vuotta

  • [One asterisk] Teoskynnyksen ylittävät valokuvat, tekstit, videot, piirustukset jne.
  • [Two asterisks] 70 vuotta teoksen ensijulkaisun jälkeen.
  • [Tree asterisks] Aineisto, joka kuvaa kohteensa dokumentaarisesti, eikä ole itsenäinen ja omaperäinen teos. Aineisto, jolla ei ole tekijänoikeuden suojaa, on vapaata riippumatta sen digitointiin käytetyistä resursseista. On silti suositeltavaa mainita kuvan tekijä julkaistaessa.

sivu 20

[Vasen reuna] MITEN PALJON ON DIGITOITU?

Royal Library (Kungliga biblioteket) has about 40,000 meters of material, out of which 0,01 % is published on the Internet.

Jos ylläolevat neliöt esittäisivät kahta kokoelmaa, alle kolme neliötä vastaisi digitoituja aineistoja.

[Otsikko molempien sivujen yläreunassa] Digitointi

[Valkoinen laatikko, ylhäällä] Aineistojen valinta

[pienempi valkoinen laatikko, vasen reuna] Palautteen vastaanottaminen ja pyyntöjen huomioiminen valinnoissa

[nuolia] Läpinäkyvyys

[Sinisiä laatikoita, vasen sarake, ylhäältä alas] Aineistoja, joita voidaan julkaista vähäisin rajoituksin:

  • aineistot, joiden suoja-aika on päättynyt
  • aineistot, jotka on itse tuotettu
  • aineistot, joiden lisenssi sallii julkaisemisen

Huomioiden, ettei ykstyisyyden suojaa tai käyttörajoituksia rikota.

Aineisto, joka on tuotettu sinulle sopimuksen mukaan tai tilauksesta.

Aineisto, jota käytetään paljon tai kysytään usein, tai jota käytettäisiin jos se olisi asiakkaiden tiedossa.

Onko aineistoa mahdollista lukea tai tulkita?

[Sinisiä laatikoita, oikea sarake, ylhäältä alas] Aineistot, joita voi markkinoida: ajankohtaiset aineistot, aineistot, jotka liittyvät historian konflikteihin, aineistot jotka muuttuvat julkisiksi, tunnettujen henkilöiden päiväkirjat, eroottiset aineistot, entisiä salaisisa seuroja koskevat aineistot tai "kielletyt" taideteokset.

Aineistot, joita on jo osittain digitoitu, mutta joita ei vielä ole julkaistu tai jotka kaipaavat vielä jalostamista ollakseen käyttökelpoisia.

Onko aineistoja mahdollista digitoida helposti ja suuria kuluja välttäen?

Auttaako digitointi aineiston säilyttämisessä?

sivu 21

Metatiedon luominen | Valokuvien skannaus

[Valkoinen laatikko, oikea] Julkaiseminen

[harmaa laatikko, vasen sarake] Tiedostoa on myös säilytettävä, mikä on helpompaa, jos sitä ei ole pakattu tai pakkaus on häviötöntä.

[harmaa laatikko vasen sarake] Metatieto tekee aineistosta haettavaa. Siksi tarvitaan:

  • yhdenmukainen, standardoitu aineiston kuvailu
  • kunnollinen nimeke
  • yksilöllinen tunniste, henkilötunnuksen tapaan
  • linkit muuhun aineistoon

Merkitse samalla aineisto oikella tekijänoikeuslisenssillä. Metatiedon tulee olla standardoidussa muodossa ja avoimena kaikkien käytettävissä. Löydät neuvoja muodoista täältä: http://bi t.ly/raformat.

[harmaa laatikko, keskimmäinen sarake, laatikko, jossa punainen x] Varo näitä:

  • harvinaiset metatietoformaatit
  • metatietoformaatit, jotka vaativa sopimuksia toimittajan kanssa
  • metatiedon salausta tai tekijänoikeuden alaista metatietoa

[harmaa laatikko, oikealla] Vaikka digitoinnin tavoitteena on pitkäikäisyys, aineiston tulisi olla mahdollisimman hyvin saatavilla. Epätäydellinen digitointi - ilman julkaisua - on huomattavasti vähemmän arvokasta. Julkaise sivustoilla, joilla on paljon kävijöitä!

Kävijöiden määrä riippuu siitä kuinka hyvin tuot esiin julkaisusi sekä perinteisessä että sosiaalisessa mediassa, sekä siitä kuinka hyvin se on löydettävissä. Löydettävyyttä parantaa se, että aineisto on osa laajempaa kokonaisuutta ja että se on mahdollisimman hyvin kuvailtu sopivilla avainsanoilla ja muilla määritteillä.

sivu 22

WIKIMEDIA

Vain muutamien vuosien aikana Wikipedia on muuntunut pilkatusta ideasta historiallisesti merkittäväksi hankkeeksi. Wikipedia on maailman laajin sanakirja, jossa on yli 25 miljoonaa artikkelia 280 eri kielellä. Hankkeen takana on satoja ja tuhansia vapaaehtoisia ympäri maailmaa. Wikipedia käyttää puoli miljardia ihmistä joka kuukausi, joka tekee siitä yhden maailman vierailluimmista verkkosivuista.

WIKIMEDIAN PAIKALLISYHDISTYKSET

Tummansininen: Olemassa olevat paikallisyhdistykset (local chapters) Tummanvihreä: "Accepted but not incorporated chapters" Keskivihreä: Suunnitteilla olevat yhdistykset (Planned chapters) Vaaleanvihreä: Keskustelu yhdistysten perustamisesta (Discussion about forming chapters)

(per September 2012), public domain, http://bit.ly/WMchapters

Wikimedia Suomi ry edistää Internet-tietosanakirja Wikipedian sekä muiden Wikimedia Foundationin ylläpitämien palveluiden tuntemusta ja käyttöä sekä vapaan sisällön luontia ja levittämistä Suomessa. Teemme yhteistyötä muistiorganisaatioiden kanssa, opastamme siinä, miten Wikipediaa voi käyttää opetuksessa ja tuomme historiallisia karttoja kaikkien vapaaseen käyttöön Wikimaps Nordic -projektin kautta.

Eri puolilla maailmaa on noin 40 vastaavaa organisaatiota, jotka työskentelevät läheisesti yhdysvaltalaisen Wikimedia Foundationin kanssa. Wikimedia Foundation on voittoatavoittelematon organisaatio, joka ylläpitää Wikipediaa. Kaikki Wikimediaprojektit ovat itsenäisiä, mainoksettomia, ja ne on toteutettu vapaaehtoisvoimin ja lahjoitusvaroin.

sivu 23

WIKIMEDIA SUOMI

Wikimedia Suomi ry c/o Tommi Kovala, puheenjohtaja Laivalahdenkaari 18 E 95 00810 Helsinki Finland

(kannattaako osoitetta laittaa painettuun esitteeseen?)

Sähköposti: info@wikimedia.fi Verkkosivu: www.wikimedia.fi Wiki: http://fi.wikimedia.org Twitter: https://twitter.com/wmfinland (painotuotteessa par. @WMFinland) Facebook: https://www.facebook.com/WikimediaSuomi (painotuotteessa par. WikimediaSuomi)

TEKIJÄNOIKEUS

Teksti: Creative Commons -lisenssi, Nimeä-Tarttuva (CC-BY-SA) 3.0.

TAITTO JA DESIGN

10hoch16, www.10hoch16.de + Lennart Guldbrandsson

Tämä teksti on käännös Ruotsin Wikimedian "Kulturskatter på nätet" julkaisusta, joka vuorostaan perustuu osittain Wikimedia Deutschland:in "Kulturgut digital nutzbar machen"-esitteeseen, jonka ovat tehneet: Ziko van Dijk, Michael Jahn, Mathias Schindler ja Catrin Schoneville. Julkaisija oli Jan Engelman.

KANSI

Idarvol (modifications: Lennart Guldbrandsson), Free Art Licence, http://bit.ly/PoseidonGbg Nohat (modifications: Stansifer), Trademark Wikimedia Foundation, http://bit.ly/WPlogo Neolux, Trademark Wikimedia Foundation, http://bit.ly/WMCommons Helen Simonsson, CC-­BY-­SA 3.0, http://bit.ly/Tingstade

LUE LISÄÄ TEKIJÄNOIKEUKSISTA VERKOSSA

Västra Götaland region copyright guidelines http://bit.ly/Minnesmuren

Copyright, copyleft by Mathias Klang http://bit.ly/klangcopyleft

Wikimedia Commons http://bit.ly/svCommons

Tervetuloa Wikipediaan http://bit.ly/Välkommen

sivu 24

KULTTUURIAARTEET VERKOSSA

Kulttuuriperinnön digitointi ja saataville saattaminen on yksi arkistojen, kirjastojen ja museoiden tehtävistä. Se on muistiorganisaatioille tilaisuus tavoittaa uusia kohdeyleisöjä. Sen ansiosta kulttuuriperintö voi säilyä merkityksellisenä tulevaisuudessa.

Se ei välttämättä ole helppoa. Tämä esite tarjoaa vinkkejä ja työkaluja muistiorganisaatioille, jotka ovat aloittamassa tai aloittaneet aineistonsa digitoinnin. Aiheet vaihtelevat digitoitavien aineistojen valinnasta siihen, miten organisaatio voi hyödyntää ja toisaalta itse rikastaa Wikipediaa.