Commons:Lisenssin valitseminen
Tällä sivulla on ohjeita henkilöille, jotka haluavat tallentaa Commonsiin omia teoksiaan, ja jotka haluvat neuvoja vapaista lisensseistä sekä niistä "parhaimpien" valitsemiseen omille teoksilleen.
Jos et halua lukea koko sivua ja haluat vain tietää, mitä lisenssejä Commonsin yhteisö ehdottaa, valitse jokin seuraavista:
- {{CC BY-SA 4.0}} (jotkin oikeudet pidätetty – nimeäminen ja samalla lisenssillä jakaminen vaadittu)
- {{CC BY 4.0}} (jotkin oikeudet pidätetty – nimeäminen vaadittu)
- {{CC0}} (mitään oikeuksia ei ole pidätetty – public domain, tai ilmoitus oikeuksien luovuttamisesta, jos PD-julkaiseminen on mitätön)
On kuitenkin suositeltavaa, että luet loputkin sivusta ymmärtääksesi mihin sitoudut!
Ideologia ja filosofia
Tekijänoikeus on osa immateriaalioikeutta, joka antaa luovan työn tekijälle oikeuden kontrolloida, miten kyseistä työtä voidaan käyttää. Tekijä voi kuitenkin halutessaan luopua osasta kontrollista.
Tekijällä on tekijänoikeudet. Perinteisessä ("yksityisomistuksellisessa") lisenssoinnissa teoksen tekijä (esimerkiksi kirjailija) myy tietyn lisenssin tietylle henkilölle (esimerkiksi kirjan kustantajalle tai elokuvan tuottajalle). Jos tekijä sen sijaan antaa työlleen "julkisen lisenssin", hän antaa kenelle tahansa luvan käyttää työtään, millä tavalla tahansa.
Tekijänoikeuksia vastustavat ihmiset uskovat, että nykyinen tekijänoikeusjärjestelmä on huono ja että sitä pitäisi selvästi supistaa ja/tai lopettaa se kokonaan. Jos itse olet tekijänoikeuksia vastaan, haluat todennäköisesti julkaista oman työnsi julkisella lisenssillä, joka luovuttaa niin paljon tekijänoikeuksia kuin mahdollista (työn julkaiseminen public domainiin ei ole joissakin valtioissa laillista, mutta voit käyttää lisenssiä CC-0). Katso osio "Public domain.
Copyleft on ajatus siitä, että tekijänoikeusjärjestelmää käytetään poistamaan tekijänoikeuksissa yleisesti käytetyt rajoitukset ja estetään muita asettamaan ne uudelleen. Copyleftiä kannattavat henkilöt voivat olla tekijänoikeuksia vastaan, mutta eivät välttämättä. Jos kannatat copyleftiä, haluat todennäköisesti käyttää jotakin vapaista lisensseistä, jotka on kuvailtu osiossa "Copyleft / Sharealike".
Teoksen luoja voi julkaista työnsä useilla lisensseillä, sekä julkisilla että omistusoikeudellisilla.
Ohjelmistomalli
Lisenssimalli ohjelmistoille on yleisesti hyvin tunnettu, ja sitä on käytetty menestyksekkäästi monenlaisissa sovelluksissa, kokonaisista käyttöjärjestelmistä (Linux) Wikipedian ja sen sisarprojektien käyttämään ohjelmistoon (molemmat käyttävät copyleft-lisenssiä GNU General Public License, katso alempana). Näiden ohjelmistojen pääpiirteet ovat:
- oikeus nähdä lähdekoodi (avoin koodi)
- oikeus muuuttaa lähdekoodia (oikeus muunnella)
- vaatimus, että ohjelmiston muunnellut versiot julkaistaan samalla lisenssillä (copyleft/sharealike)
Näitä ominaisuuksia on mahdollista yhdistellä ja sovittaa. Mutta erilaisilla copyleft-lisensseillä julkaistuja teoksia voi yleensä yhdistää vain, jos lisenssi nimenomaan sallii sen.
Jotkut avoimen koodin ohjelmistolisenssit ovat jättäneet pois jaasamoin-ehdon (sharealike). Näitä kutsutaan "salliviksi lisensseiksi" eli ne sallivat ohjelmiston uudelleenlisensoinnin. Esimerkiksi Android-puhelimien käyttöjärjestelmä oli alun perin sallivien kuten MIT-lisenssin alainen (mutta Linux-kerneli oli copyleft). Iso osa Androidin käyttöjärjestelmää on sittemmin uudelleenlisensoitu omistusoikeudellisella lisenssillä (jonka omistaa Google).[1] Linux-kerneliä ei voi lisensoida uudelleen, koska se on copyleft. Googlen uudella käyttöjärjestelmällä, Fuchsialla, on uusi kerneli ja koko Fucshia on sallivien lisenssien alainen.
Myös hylätty mobiilikäyttöjärjestelmä "FirefoxOS" kopioitiin ja muunneltiin, ja siitä tehtiin "KaiOS". Koska FirefoxOS oli sallivan lisenssin alainen, sen lisenssiä pystyttiin muuttamaan ja KaiOS julkaistiin omistusoikeudellisella lisenssillä. Koodi on edelleen avoin, koska lähdekoodi on edelleen julkinen, mutta sen muuttaminen vaatii yrityksen luvan. Katso Wikipedia-artikkeli.
Päähenkilöt
_2.png)
Lawrence Lessig on yhdysvaltalainen lakimies, joka kirjoitti vuonna 2004 kirjan "Free Culture" ja perusti Creative Commons -järjestön. Järjestön avulla joistakin copyleft-lisensseistä on tullut yleisesti käytettyjä internetissä.
.jpg)
Richard Stallman on yhdysvaltalainen ohjelmistokehittäjä, joka perusti Free Software Foundation -järjestön ja kirjoitti GPL:n (GNU General Public License) , joka on yleisimmin käytetty avoimen lähdekoodin lisenssi ohjelmistoille. Free Software Foundation suunnitteli GNU Free Documentation License -lisenssin, joka alun perin oli tarkoitettu tekemään ohjelmistojen dokumentaatiolle (ohjeille jne.) saman, minkä GPL tekee itse ohjelmistolle.
The Free Cultural Works Definition defines four essential requirements for a license to be considered a "Free Culture License" (includes permissive and copyleft licenses):
- Vapaus käyttää ja esittää teosta
- Vapaus tutkia teosta ja käyttää tietoa
- Vapaus jakaa kopioita
- Vapaus jakaa johdannaisteoksia
The Wikimedia Foundation (which manages this project, Wikimedia Commons, as well as most famously Wikipedia) is currently one of the largest users (and thus, indirectly advocates) of copyleft licenses. Their licensing policy requires that all projects they manage use "Free Culture Licenses" as defined by the Free Cultural Works definition.
Flickr, suosittu kuvasivusto, mahdollistaa käyttäjien valita helposti Creative Commons-lisenssin omille valokuvilleen. Flickr-sivuston suosio on lisännyt tietoa Creative Commons -lisensseistä sen käyttäjien keskuudessa. Lisäksi Flickrin API helpottaa vapaasti lisensoitujen valokuvien jatkokäyttöä.
Public domain and approximations
Kun julkaiset työsi public domainiin (tai muulla tavoin pyrit luopumaan kaikista oikeuksistasi), luovut kaikesta kontrollista työhön. Joidenkin alueiden lainsäädännössä se saattaa olla mahdotonta, koska moraalisia oikeuksia ei ehkä voi luovuttaa, mutta voit luopua oikeuksista työn hyödyntämiseen ja jakamiseen.
Tämä tarkoittaa, että vaikka public domain -teokset ovat tietyllä tavalla "eniten vapaita", koska niitä voidaan käyttää laajimmilla mahdollisilla tavoilla, niin niiden johdannaisteoksista saattaa tulla "ei-vapaita", koska johdannaisteoksen tekijä voi halutessaan käyttää perinteistä ja rajoittavampaa lisenssiä.
Sen varmistamiseksi, että teos "pysyy vapaana", on tarpeen käyttää teosta, jolla on JaaSamoin-ehto (ShareAlike).
Copyleft / Sharealike
From "copyright" and the English phrase "share and share alike"; the former usually applied to software, the latter to other works. Prevents work from becoming unfree through relicensing, by forbidding relicenseing, including for derivative works.
Two works under different copyleft licenses usually cannot be combined, unless the licences explicitly say they may. This is often the case for the most common copyleft licenses. It can thus be important to choose a common copyleft license, not an obscure one.
Common license conditions
Compare these to the essential freedoms at http://freedomdefined.org/Definition#Defining_Free_Culture_Licenses:
| Nimi | Selitys | Sallittu Wikimedia Commonsissa? |
|---|---|---|
| Lupa | Jatkokäyttäjien täytyy pyytää tekijänoikeuksien haltijalta lupaa ennen teoksen käyttämistä. |  Ei
|
| Ilmoitus | Jatkokäyttäjien täytyy ilmoittaa tekijänoikeuksien omistajalle ennen teoksen käyttämistä. | Ei
|
| Koko teksti | Jatkokäyttäjien täytyy laittaa esille lisenssin koko teksti joka kerta teosta käyttäessään. |  Kyllä
|
| Nimeäminen (BY) | Jatkokäyttäjien täytyy nimetä teoksen tekijänoikeuden omistaja teosta käyttäessään. | Kyllä
|
| JaaSamoin (SA) | Jatkokäyttäjien, jotka tekevät työstä johdannaisia, tulee julkaista johdannaisteokset samalla lisenssillä, jolla alkuperäinen työ oli lisensoitu, jos he julkaisevat johdannaistyön. | Kyllä
|
| EiKaupallinen (NC) | Teosta voi käyttää vain epäkaupallisiin tarkoituksiin. | Ei
|
| EiMuutoksia (ND) | Jatkokäyttäjät eivät saa jakaa johdannaisteoksia. (Olennaisesti: teosta ei saa muunnella.) | Ei
|
Miksi jotkut ehdot ovat kiellettyjä Commonsissa?
EiMuutoksia-lisenssit ovat tietenkin ongelmallisia yhteistyöhön perustuvalla sivustolla. Luvan ja ilmoittamisen vaatiminen langettaisi huomattavia hallinnollisia rasitteita. Wikipediaa käytetään kaupallisesti (on esimerkiksi olemassa yrityksiä, jotka myyvät Wikipedia-kopioita muistitikuilla tai jopa paperikirjoja artikkeleista ihmisille, joilla ei ole internet-yhteyttä). On myös epäselvää, mitä EiKaupallinen-lisenssi tarkoittaa lainsäädännön kannalta. [2]
Yleisesti käytettyjä vapaita lisenssejä
| Lyhenne | Nimi | Ehdot |
|---|---|---|
| CC BY | Creative Commons Nimeä 1.0, 2.0, 2.5, 3.0, 4.0 | Nimeä |
| CC BY-SA | Creative Commons Nimeä JaaSamoin 1.0, 2.0, 2.5, 3.0, 4.0 | Nimeä, JaaSamoin |
| CC0 | Public Domain -lausuma v1.0 | Public Domain |
| GFDL[1] | GNU Free Documentation License v1.1, 1.2, 1.3 | Attribution, ShareAlike, FullText |
| FAL | Free Art License v1.2, 1.3 | Attribution, ShareAlike, FullText |
Lisenssien vanhat versiot
Yleisesti ottaen on suositeltua käyttää lisenssin viimeisintä versiota.
Making life easier for re-users
A license with a FullText requirement can be somewhat unfriendly for reuses in some formats (such as print).
Joillakin yhteistyöhön perustuvilla sivuistoilla on valittuna yksi tai useampi lisenssi, jota kaiken sivustolle tallennetun sisällön täytyy noudattaa. Sellaisten sivustojen käyttäjät tarvitsevat materiaalia, joka on julkaistu samalla lisenssillä kuin mitä sivusto käyttää.
This is why Commons recommends dual-licensing under the GFDL and the CC-BY-SA license (all versions). Both licenses have a ShareAlike restriction, ensuring the work will remain free no matter how it is used or modified. Using 'all versions' of the CC-BY-SA license maximises re-usability for sites which may be "stuck" with an earlier version of the CC-BY-SA license. Using the GFDL ensures the work can be used unquestionably by the vast majority of Wikimedia projects.